Siirry sivun sisältöön
Siirry hakuun

Tiiviimpää ja viihtyisämpää kaupunkia rakentamassa

Kaupungistuminen jatkuu Suomessa, kun väestö keskittyy työssäkäyntialueille ja varsinkin niiden keskuksina toimiviin kaupunkeihin. Urban Helsinki -kollektiivin mukaan kasvavissa kaupungeissa pitäisi panostaa kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Samalla olisi mahdollisuus luoda entistä viihtyisämpää kaupunkiympäristöä.

 – Suomessa erityisesti Helsingin seutu vetää voimakkaasti, mutta myös muut suuret kaupungit kasvavat muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun seurauksena. Sen lisäksi, että väki pakkautuu suuriin keskittymiin, niiden sisällä tapahtuu keskusta-alueiden uutta vahvistumista. Yhä suurempi osa nuorista haluaa asua urbaanissa ympäristössä, Urban Helsinki -kollektiiviin kuuluva Miika Norppa esittää.

Ihmisten kohtaaminen edesauttaa ideoiden vaihtamista ja innovaatioiden syntymistä, ja ehkäisee syrjäytymistä.

Urban Helsinki -kollektiivin tavoitteena on auttaa Helsinkiä ja muita suomalaiskaupunkeja vastaamaan väestönkasvun tuomiin haasteisiin ja varsinkin nuorten aikuisten toiveisiin saada asua keskustamaisessa ympäristössä.

Ryhmän mukaan tähän yhtälöön voidaan vastata parhaiten tiivistämällä kaupunkirakennetta. Tulevaisuuden tiiviimpi kaupunki on kuvattu Pro Helsinki 2.0 -varjokaavassa, joka on Urban Helsingin laatima vaihtoehto Helsingin kaupungin viralliselle yleiskaavalle.

 – Varjoyleiskaavassa esitämme, että rakentamalla tiiviimpää kaupunkia toimivin joukkoliikenneyhteyksin pystytään tarjoamaan sadoilletuhansille uusille asukkaille asuntoja kantakaupunkimaisessa ja viihtyisässä ympäristössä, Urban Helsingin jäsen Timo Hämäläinen kertoo.

Tilaa kohtaamisille ja innovaatioille

Monissa suomalaiskaupungeissa työpaikka- ja asuinalueet sijaitsevat erillään. Norppa ja Hämäläinen pitävät viihtyvyyden kannalta tärkeänä, että kaupunkia tiivistettäessä uusiin kiinteistöihin sijoitettaisiin toimistoja ja asuntoja sekä kivijalkaan liiketiloja. Päivisin niiden palveluja voisivat käyttää työssäkävijät ja iltaisin vapaa-aikaansa viettävät asukkaat.

 –Tiivis ja eloisa kaupunkiympäristö, jossa eri toiminnot sekoittuvat, tarjoaa mahdollisuuksia myös yhteisöllisyyden kehittämiseen, Hämäläinen toteaa.

 – Urbaanin ympäristön tukeman yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden tuomia kaikkia hyötyjä ei ehkä ole vielä täysin ymmärretty. Ihmisten kohtaaminen paitsi edesauttaa ideoiden vaihtamista ja innovaatioiden syntymistä, myös ehkäisee syrjäytymistä, Norppa lisää.

Nykyistä kaupunkikuvaa Hämäläinen kuvaa tilaksi, jossa rakennusten seinät sulkevat muurin lailla sisäänsä kaiken sisällä tapahtuvan. Laajat umpinaiset seinäpinnat tekevät katukuvasta jalankulkijan näkökulmasta katsottuna varsin elottoman.

 – Mitä enemmän rakennusten rintamaan saadaan ovia ja palveluja, sen elävämmäksi kaupunkiympäristö muokkautuu, hän summaa.

Kaupungistuminen on jatkuva prosessi

  • Suomessa kaupungistuminen on edelleen kesken verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.
  • Erityisesti Helsingin seutu vetää voimakkaasti, ja muissakin kaupungeissa on kasvua. Uudet työpaikat keskittyvät kasvaviin kaupunkeihin.
  • Kaupungistuminen kasvattaa tarpeita luoda tiivistä kaupunkia, jossa asukkaat viihtyvät ja elinkeinoelämä menestyy.